Ei valoa
ei tietä
kaikki niin poikkiteloin
vaikka luetteloin
jokaisen kortin
avasin jokaisen portin.
Ei valoa
ei tietä
kaikki niin poikkiteloin
vaikka luetteloin
jokaisen kortin
avasin jokaisen portin.
Hattusi jäi
tuoli vaille istujaa
odottajaa.
Jos olisikin tiennyt
mitä odottaa
sitä oikeaa
tai väärää.
Kuka sen määrää
oikean ja väärän määrän.

Kaksin käsin
kaksin käsin kahmaloin
unta unelmia utuisia pilviä
saan voimaa
ilosta valosta auringosta
nostan itseni itseni hartioille
voimaannun
voimannainen

Kultaa kalliimpaa
sinistä hämärää
ei mitään järkevää.


Tiesit että se tulisi
piilouduit ja ulisit:
jospa sittenkin
joskus.
Niin luulisi jos kuulisi.

Niin siinä vain kävi
tuli tulppaanien tulva
ja keltainen väri
jaloin lämpimin
värein hersyvin
näin on hyvin
Ne tulivat ja olivat, tutustuivat.
Ne eivät arvostelleet, ne eivät laulaneet.
Harmaahipiäinen nainen hattuineen,
omistushaluineen.
Siivet kantavat, jos tarvetta on.
Tarvetta on.