hetkiä rannalla
pehmeällä sannalla
yksin tai ei
hei
hiljainen ilta
väreineen
värejä tulvillaan
hetkiä rannalla
pehmeällä sannalla
yksin tai ei
hei
hiljainen ilta
väreineen
värejä tulvillaan
Lepää hetki
tee retki sinisten ovien taa.
Sinun oma retki
antaa aikaa
ja rauhoittaa.

Kuuluu huokaus
kuin rukous
vilkutellaan
juhlitaan
sydämet avataan
kuihdutaan pois
miten muuten olla vois
Vihreä kade
keltainen jade
ja taas mennään kuin ei mitään.
Punerrus taivaan ei sekään mitään.
Metsän viherryksessä raivaan
ison tieni ja pienen polkuni
poimin kukkani
poltan mustat sukkani.

Syvällä
vielä syvemmällä
se on
valon kajon loppu
ja päätepiste.

Ei valoa
ei tietä
kaikki niin poikkiteloin
vaikka luetteloin
jokaisen kortin
avasin jokaisen portin.
Hattusi jäi
tuoli vaille istujaa
odottajaa.
Jos olisikin tiennyt
mitä odottaa
sitä oikeaa
tai väärää.
Kuka sen määrää
oikean ja väärän määrän.

Kaksin käsin
kaksin käsin kahmaloin
unta unelmia utuisia pilviä
saan voimaa
ilosta valosta auringosta
nostan itseni itseni hartioille
voimaannun
voimannainen

Kultaa kalliimpaa
sinistä hämärää
ei mitään järkevää.
